Tieteen popularisointi verkossa: kuka ja miten?

Tämä artikkeli ilmeistyi myös Luonnon Tutkija -lehdessä 5/2008. Kommentointi sivun lopussa.

Verkkoa käytetään yhä enemmän tietolähteenä kaikilla elämän aloilla. Asiantuntijoiden tarjoaman yleistajuisen tieteellisen tiedon tarjonta ei kuitenkaan näytä kasvaneen samassa suhteessa. Sen sijaan Wikipedian merkitys kasvaa. Mitä biologian popularisoijien tulisi tehdä?

Tiedonhaku siirtyy yhä enemmän verkkoon. Tiedebarometri 2007 (Kiljunen 2007) kertoo että Internet ja tietoverkot ovat suomalaisille kolmanneksi merkittävin tieteellisen tiedon lähde TV:n ja radion sekä sanomalehtien jälkeen. 48 % vastaajista piti verkkoa melko tai erittäin tärkeänä tiedonlähteenä. Osuus on kasvamassa samalla kuin sanomalehtien ja yleistajuisen kirjallisuuden merkitys vähenee.

Mutta mitä sisällöntuotannolle kuluu? Uutisia uusista tiedekirjoista ja -lehdistä kuulee säännöllisesti, mutta verkossa julkaistavasta tiedosta selvästi harvemmin. Siinä missä paperijulkaisuja tuotetaan kaupallisesti, verkkojulkaiseminen tapahtuukin usein harrastuspohjalta tai muun toiminnan sivutuotteena. Tämä johtaa siihen, että verkosta ei useinkaan tahdo löytyä kunnollista yleistajuista tietoa tieteellisistä perusasioista suomen kielellä. Tämä ei liene toivottava tilanne, jos lukijat kuitenkin pitävät verkkotietoa tärkeämpänä.

Verkossa on kyllä yleistajuista tietoa suomeksikin, mutta se on säännönmukaisesti suppeaa (esim. irrallisia uutisia, tiedotteita, luentomateriaalia ranskalaisin viivoin). Laajempia tiedejulkaisuja löytyy (esim. Suomen ympäristökeskuksen oppaat, opinnäytteet), mutta ne usein vaativat alan tuntemista ennalta tai ovat muodoltaan sellaisia, että niillä on vain vähän käyttöä yleisölle. Oppimateriaaliksi suunniteltua materiaalia löytyy, mutta niukasti. Lisäksi on Wikipedia, joka on noussut nopeasti yhdeksi verkon merkittävimmistä tietolähteistä.

Kirjojen keskellä eläneille verkkotiedon laatu ei välttämättä vaikuta ongelmalta: kirjat ovat koeteltu ja toimiva tiedonvälitystapa, joiden tuottamisessa on vakiintunut malli. Asiantuntijat kirjoittavat, kustantajat tuottavat ja lukijat tai kirjastot maksavat tuotoksesta. Mutta nuoremmille, verkon käytön keskellä kasvaneille kirjat voivat jäädä etäisiksi tiedonhaun keskittyessä luontevasti verkkoon. Tiedebarometrin mukaan 18–25 -vuotiaista 82 % ja 26–35 -vuotiaista 77 % piti verkkoa melko tai erittäin tärkeänä tietolähteenä. Usein kuulee asenteesta, jonka mukaan jos jokin ei ole verkossa, se ei ole tärkeää.

Esimerkkejä verkkotiedosta

Minkälaista biologista tietoa verkosta käytännössä löytyy? Kokeilin etsiä suosituilla hakukoneilla (Google, MSN ja Fonecta/Yahoo!) tietoa peruskäsitteistä evoluutio, ekologia ja geeni. Tulos oli kaikilla karkeasti sama. Hakutuloksissa on muutama Wikipedian, muutama yksityishenkilön ja yksi ”virallisen” tahon (Opetushallitus, yliopisto-opettaja, Yleisradio) tuottama artikkeli tai tietopaketti. Lisäksi mukana on irrallisia tiedonmurusia (uutisia, soveltavaa biologiaa, kirjaesittely ym.) opinto-oppaita ja biologiaan liittymättömiä sivuja. Evoluutio-hauissa tulee esille myös monia luomisoppia kannattavia sivuja. Wikipedian tulokset ovat säännönmukaisesti ensimmäisinä etenkin Googlen hakutuloksissa.

Tässä huolettaa asiantuntijoiden tuottaman sisällön vähyys. Se tosin voi johtua siitä että etsitty tieto (selkeät biologian perustermit) ja hakutapa (yksinkertainen sanahaku) suosivat erityisesti Wikipediaa. Laajempiin kysymyksiin ehkä löytyisi vastauksia hakukoneiden ja Wikipedian sijasta ammattilaisten tuottamaa sisältöä selailemalla. Etsimäni tieto oli kuitenkin sellaista perusbiologiaa, jota biologiasta kiinnostuneen yleisön voisi olettaa etsivän ja tarvitsevan. Hakukoneiden (etenkin Googlen) käyttö on myös kokemukseni mukaan selkeästi merkittävin tiedonhakutapa verkossa.

Olen seurannut evoluutiosta kertovien sivujen sijoittumista hakukoneissa noin kymmenen vuoden ajan, koska oma sivuni (Heikkinen 1999) on ollut tämän ajan mukana kärkijoukoissa. Tilanne on nyt suunnilleen sama kuin kymmenen vuotta sitten: kärjessä on muutama evoluutiosta tieteenä kertova sivustoa (kaksi yksityishenkilön ja yksi opetusministeriön tekemä), sekä muutama luomisoppia ajava ja muutama muu epäbiologinen sivu. Ainoa merkittävä muutos on että Wikipedian evoluutio- ja ihmisen evoluutio -artikkelit ovat nousseet tulosten kärkeen muutaman viime vuoden aikana.

Verkkotiedon käyttö

Aikaisemmin omaa evoluutiosivuani käytettiin peruskoulujen biologian opetuksessa. Tämä näkyi oppilaiden ja opettajien yhteydenottoina, mutta yhteydenotot ovat sittemmin loppuneet. Muutos tapahtui suunnilleen samaan aikaan kun Wikipedian artikkelit nousivat hakutulosten kärkijoukkoon. Aihetodisteet viittaavat että opetuksessa on siirrytty käyttämään Wikipediaa.

Onko tämä hyvä vai huono asia? Toivoisin että Wikipedia olisi niin laadukas, että se voitaisiin jo lukea laadultaan asiantuntijoiden tuottaman sisällön joukkoon, vaikka kirjoittajakunnassa on Wikipedian luonteen mukaisesti paljon muitakin kuin asiantuntijoita. Muutama vuosi sitten Wikipedian laadusta ja laaduttomuudesta puhuttiin paljon, mutta nyt keskustelu tuntuu hiljenneen. Suomenkielinen Wikipedia on tänä aikana parantunut huomattavasti. Tämä ei välttämättä ole ainoa syy kriitikoiden hiljentymiselle, mutta tämä artikkeli ei ole oikea paikka Wikipedian syvällisemmälle laadunarvioinnille.

Mutta miksi Wikipediaa ja verkkoa käytetään tiedonhaussa kun kirjojakin olisi saatavilla? Varmasti kouluissa ja kirjastoissa on edelleen kirjoja, joissa kerrotaan evoluutiobiologiasta. Tiedon käyttöön ei kuitenkaan vaikuta yksin sen laatu, vaan myös käytettävyys: se kuinka helppoa tiedon löytäminen, saavuttaminen (lukeminen) ja ymmärtäminen on. Tutkimusten mukaan avoimesti verkossa open access -periaatteilla julkaistuihin tieteellisiin artikkeleihin viitataan tuplasti niin paljon kuin pelkästään paperilla julkaistuihin (Eysenbach 2006; myös Lawrence 2001). Käytettävyyden merkitys korostunee entisestään etenkin kun etsitään tietoa tilanteisiin, joissa sen laadulla ei ole niin suurta käytännön merkitystä. Tieteellistä työtä tai laajaa tutkielmaa tehdessä voisikin lähteä kirjastoon tai hankkia kirjan, mutta ”mukava tietää” -tietoa etsitään usein vain verkosta. Tällöin laadutonkin tieto on käytetympi kuin hankalammin käytettävä mutta laadukas. Laadun käsitekin on joustava: ammattilaisen näkökulmasta huonolaatuinen tieto voi täyttää yleisön tarpeet mainiosti.

Käytettävyyteen liittyy myös tiedon ymmärrettävyys: kuinka hyvin esitetty asia avautuu lukijalle? Siinä missä ammattilaisten verkkoon tuottaman tiedon käyttö vaatii usein ennakkotietoja, on Wikipedia erinomainen kertomaan lukijalle uusista asioista, ja kokoamaan tietoa yhteen (Hintikka 2007.) Artikkelit ovat parhaimmillaan otsikoitu selkeästi, kirjoitettu yleistajuisesti, tärkein asia on alussa, ja teksti on täynnä linkkejä asiaan liittyvien termien selityksiin. Tämä ei liene ihme, koska kirjoittajakunta on lähellä lukijakuntaa.

Käynnissä onkin kilpajuoksu perinteiseen tapaan ammattimaisesti sekä harrastuksena (ammattilaisten tai maallikoiden toimesta) tuotetun tiedon välillä. Perinteinen tapa on ehkä voitolla laadussa, mutta pahasti häviöllä käytettävyydessä.

Pitäisikö ihmisen vähemmän tärkeistä tiedontarpeista välittää? Onko pahasta jos ihmiset eivät pääse käsiksi laadukkaaseen ”olisi mukava tietää” -tietoon? Väitän että on, koska tällaiset tiedonmuruset vaikuttavat pitkän ajan kuluessa yleissivistykseen. Keskimääräiselle kansalaiselle ei ehkä ole käytännön merkitystä tietää julkaistiinko Lajien synty 1859 vai 1959, mutta kun tällaisia tiedon- tai epätiedon murusia kertyy joka päivä vuosien ajan, puhutaan jo maailmankuvan rakentumisesta. Ja eikö siitä pohjimmiltaan ole kyse tieteellisen tiedon yleistajuistamisessa?

Kuka tuottaisi tietoa ja mihin?

Kuka tuottaisi tietoa verkkoon? Suomessa ei liene tahoa, jonka tehtävänä olisi tuottaa tieteellistä perustietoa vapaasti saataville. Valtiotieteilijä Markku Jokisipilä kirjoittaa blogissaan otsikolla ” Tutkimusrahoitusta Wikipedia-artikkeleihin?” että tiederahoittajien tulisi tukea verkossa julkaisemista, jos halutaan tavoitella yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Ongelmana ei ole verkon käyttö tietolähteenä, vaan se että tiedon haltijat ”eivät ole pystyneet tai halunneet tuottaa tieteellisesti pätevää tietoa sille tiedonhakufoorumille, jota nykyään ylivoimaisesti eniten käytetään” (Jokisipilä 2006.)

Jos Wikipedian artikkelit ovat huonolaatuisia, mutta niitä kuitenkin käytetään opiskelussa ja tiedonhaussa, voi tilannetta parantaa parhaiten parantamalla Wikipediaa. Uuden oppikirjan tai virallisen verkkosivuston tekemisellä ei saavutettaisi yhtä suurta vaikutusta yhtä nopeasti. Ja Wikipediaan kerran kirjoitettua tekstiähän voi käyttää myöhemmin muissa tarkoituksissa.

Tietoa tuotettaessa kannattaa miettiä mikä on tavoitteena. Oma ajatukseni on että eri tavoitteet toteutuisivat kärjistettynä parhaiten näin:

Jos haluat antaa perustietoa suurelle yleisölle, kirjoita Wikipediaan.

Wikipedia ohjaa helppokäyttöisyytensä, löydettävyytensä, kiinnostavuutensa ja brändinsä ansiosta yleissivistyksen suuntaa, olipa sen tieto virheetöntä tai ei. Wikipedia toimii erityisen hyvin tietoa monista lähteistä yhteen kokoavana julkaisuna (Hintikka 2007.)

Jos haluat antaa tietoa asiantuntijoille, kirjoita verkkoon.

Kun tietoa etsitään ammattimaisiin tarkoituksiin, saanee selkeästi nimetyn kirjoittajan tuotos enemmän luottamusta kuin Wikipedia. Verkkojulkaisua kannattaa kuitenkin suosia, ja jos valittavana on ilmainen ja maksullinen verkkojulkaisu, ilmainen saavuttaa enemmän lukijoita (Lawrence 2001; Eysenbach 2006.)

Jos haluat ansaita rahaa, kirjoita paperille.

Hyvän kirjan kirjoittaminen lienee toistaiseksi varmin tapa ansaita rahaa. Jos raha ei kuitenkaan ole tavoitteena, paperijulkaisemista ei pitäisi suosia pelkästään sen takia, että näin on ennenkin tehty.

Nature-lehden verkkomedian kustannusjohtaja Timo Hannay kehoittaa valmistautumaan tulevaisuuteen sillä se on jo täällä (Hannay 2006.) Onko Wikipedia tulevaisuus? Mistä yleistajuista tieteellistä tietoa saadaan tulevaisuudessa? Neljäs tapa saada tietoa yleisön tietoisuuteen olisi kehittää jotain uutta ja parempaa kuin mikään nykyinen tiedonvälitystapa. Yksi tähän tähtäävä tuore projekti on Citizendium, ”ammattilaisten Wikipedia”.

Mitä mieltä itse olet? Tervetuloa kommentoimaan (kommenttilomake tämän sivun lopussa).

Sukupolvikuilu tiedonhaussa: lukeako kirjaa vai puhelinta? Joi Iton kuva Timo Hannayn esityksestä The Future Is A Foreign Country (Hannay 2006). (Joi Ito, ”Generation Gap”, käyttö Creative Commons Attribution 2.0 Generic -lisenssillä )

Googlen käyttäjän näkymä evoluutiosta ja eläinten leviämisestä julkaistuun tietoon. Hakutulokset ovat hyvin vaihtelevia ja laajempaan kysymykseen (eläinten leviäminen Suomeen jääkauden jälkeen) ei Googlella noin vain löydä selkeää vastausta. Koska verkon käyttö kasvattaa merkitystään ja Google hallitsee hakukonemarkkinoita, on tämä yhä useammin se mitä yleisö näkee tietoa etsiessään. [Viittauspäivä 5.12.2008]

Kirjallisuus

• Eysenbach, G. 2006: Citation Advantage of Open Access Articles. — PLoS Biology 4(5):e157. doi:10.1371/journal.pbio.0040157, http://biology.plosjournals.org/perlserv/?request=get-document&doi=10.1371%2Fjournal.pbio.0040157 [viitattu 24.11.2008]
• Hannay, T. 2008: The Future Is A Foreign Country. — http://blogs.nature.com/wp/nascent/2008/09/the_future_is_a_foreign_countr.html [viitattu 24.11.2008]
• Heikkinen, M 1999: Evoluutio ja evoluutioteoria. Päivitetty 12.10.2005. — http://www.biomi.org/biologia/evoluutio/ [viitattu 25.11.2008]
• Hintikka, K. A. 2007: Wikipedia joukkoälyn muotona. — Tieteessä tapahtuu 25(7):15-19. http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/319/282 [viitattu 20.11.2008]
• Jokisipilä, M. 2006: Tutkimusrahoitusta Wikipedia-artikkeleihin? — http://jokisipila.blogspot.com/2006/06/tutkimusrahoitusta-wikipedia.html [viitattu 6.8.2008]
• Kiljunen, P. 2007: Tiedebarometri 2007. — Tieteen tiedotus ry & Yhdyskuntatutkimus Oy, 2007. http://www.sci.fi/~yhdys/tb3/tiedebaro3.htm [viitattu 21.11.2008]
• Lawrence, S. 2001: Free online availability substantially increases a paper’s impact. — Nature 411:521. doi:10.1038/35079151, http://www.nature.com/nature/debates/e-access/Articles/lawrence.html [viitattu 24.11.2008]