Digikameroiden yleistyminen ja web ovat muuttamassa valokuvien välitysketjua kuvaajilta käyttäjille. Vaikka välineet ovatkin useimmille tuttuja, monet eivät ehkä ole huomanneet miten paljon on muuttumassa.
Vielä kymmenen vuotta sitten monien julkisuudessa esiintyvien kuvien historia oli samankaltainen. Ammattivalokuvaaja otti kuvan, kuvatoimisto välitti kuvan sitä tarvitsevalle, joka maksoi kuvan ottajalle ja kuvatoimistolle. Esimerkiksi luontokuvia välitti Suomessa pääasiassa Luonnonkuva-arkisto.
Kuvausharrastuksen ja digikameroiden yleistyminen on tuonut markkinoille paljon lisää kuvaajia. Vanhaan aikaan he eivät kuitenkaan olisi saaneet kuviaan esille, mutta web on muuttanut tämänkin. Nyt kuka tahansa voi julkaista webissä oman kuvagallerian tai käyttää valmiita kuvapalveluja (kuten Flickr). Webin ovatkin ottaneet käyttöön sekä ammattilaiset että harrastajat.
Vaikka harrastajakuvaajien kuvien laatu ei tavallisesti yllä ammattilaisten tasolle, heillä on voimansa: lukumäärä. Kun kuvaajia on miljoonia, löytyy heiltä paljon ammattilaatuisia kuvia. Lisäksi harrastajakuvaajien asennoituminen kuvaamiseen on periaatteessa erilainen kuin ammattilaisille: kuvaaminen ei ole työ vaan harrastus, ja harrastuksesta ei odoteta taloudellista voittoa.
Näin uusi tilanne on valmis: ennen kuvia sai muutamista kuvatoimistoista usein kalliiseen hintaan, nyt verkossa on tarjolla miljoonia melko vapaasti käytettävissä olevia kuvia. Varsinkin Creative Commons -lisenssien käyttö on yleistymässä. Muutos on antoisa etenkin järjestöille ja yksityishenkilöille, jotka eivät tarvitse kuvia kaupalliseen käyttöön.
Pari vuotta sitten perustettu valokuvia CC-lisenssillä välittävä Kansalaisjärjestöjen kuvapankki ei ole kovin suureksi kasvanut, mutta nyt kuvia löytää muualtakin. Esim. tätä kirjoitettaessa Flickrissä on n. 20 miljoonaa kuvaa, joita voi käyttää epäkaupallisesti ilman korvausta, ja pari miljoonaa kaupallisestikin käytettävissä olevaa kuvaa. Myös Googlella on mahdollista hakea CC-lisensoituja kuvia.
Lisäksi monet harrastajat lienevät valmiita myymään kuvia suhteellisen edullisesti myös kaupalliseen käyttöön. Oman nimen näkyminen valmiissa julkaisussa voi meille korvata osan rahallisesta palkkiosta. iStocphoto-kuvapalvelu toimii pitkälti harrastajien kuvilla ja hinnat ovat murto osa kuvatoimistojen hinnoista (alkaen yhdestä dollarista).
Kuinkahan moni kuvien käyttäjä on huomannut tämän mahdollisuuden? Jotkut varmasti ovat: minuun on muutaman kerran otettu yhteyttä mm. kustantamoista ja järjestöistä. Kuvan tarvitsija on löytänyt sopivan kuvan verkkosivuiltani, ja käyttöoikeuksista on helposti päästy yhteisymmärrykseen. Kuviani on käytetty koulukirjoissa, esitelmissä ja esitteissä.
Entä mitä miettivät ammattikuvaajat? 1990-luvulla muistan jonkun ammattiluontokuvaajan puhisevan tyyliin ”niiden harrastelijakuvaajien ei pitäisi polkea hintoja myymällä omia kuviaan, vaan jättää homma ammattilaisille”. Samaa henkeä tuntuu olevan Luontokuva-lehden 4/2006 uutisessa, joka kertoo Luonnonkuva-arkisto lopettamisesta vähäisen kysynnän takia. Haastateltavat ovat pahoillaan talkoo- ja yhteishengen puutteesta sekä hintojen alenemisesta. Epäselväksi kuitenkin jää miksi kuvavälityksen hajautuminen lopulta on pahaksi. Tuotantotavoitteita arkistolla ei ollut, joten rahanmenetyksestä tuskin oli kyse. Kenties taustalla on pelko käytettävien luontokuvien laadun alenemisesta tai kuvien etsinnän vaikeutumisesta?
Onko ammattilaisille sitten enää kysyntää? Varmasti, mutta muuttuneella tavalla. Itse voisin kuvia hankkiessani kääntyä ammattilaisten puoleen ainakin tarvitessani kuvia
- jotka vaativat aiheen tuntemusta (esim. oikein määritetyt eliölajit)
- hankalasti tai työläästi kuvattavista asioista (esim. lentävät linnut)
- kalliita erikoisvarusteita vaativista asioista (esim. mikroskooppikuvat)
Myös tilaustyönä otettaviin kuviin tarvitaan usein ammattilaista, joskin iStockphotossa on myös tilauskuvapalvelu.
Ensisijainen kuvien etsintäpaikka olisi webbi. Näin suuret kuva-arkistot ja yksittäiset kuvaajat ovat ainakin periaatteessa samalla viivalla.
Mielenkiinnolla odotan miten ala CC-lisenssien tunnettuus kehittyy.
7 kommenttia
1. Taviokuurna
Hyvä kirjoitus mielenkiintoisesta aiheesta. Eikö Vuoden luontokuva -kilpailunkin hiljattain voittanut joku harrastelija digipokkarilla otetulla kuvalla? Mitä olet mieltä, ovatko ”keskihintaiset” pokkaritkin jo niin laadukkaita, että niillä voi kuka tahansa ottaa myyntikelpoisia kuvia (jos vain osaa valita sopivia aiheita)?
2. Mikko
Jep, tavallisilla digipokkareillakin saa myyntikelpoisia kuvia (ja vuoden luontokuviakin). Kuvan koko ja laatu eivät niissä riitä kaikkiin tilanteisiin, mutta varmaankin useimpiin.
Valokuaus-keskusteluryhmässä näyttää olleen keskustelua kuvien myynnistä ja harrastelijoista vs. ammattilaisista kolmisen vuotta sitten: http://tinyurl.com/yet34l
3. Virpi
Hei
MIstä löytyisi hyvä nettisivu eläinten jälkien tunnistamiseen? Näin tänään mielenkiintoiset jäljet kun lenkkeilimme metsässä koirien kanssa.
4. Tekijänoikeus ja luovuus - biomi.org/blogi
[…] Toisaalta, monet antavat luomuksiaan ilmaiseksi muiden käyttöön, koska niiden tuottaminen ei ole heille työtä vaan huvia. Se lienee esim. Flickrin CC-lisensoitujen kuvien suuren määrän takana. (Ks. myös aiempi juttuni Valokuvien myynti muutoksessa) Harrastuspohja tukee myös individualismia: kun ei ole ketään sanelemassa millainen luomuksesta pitäisi tulla, voi vapaasti toteuttaa itseään. […]
5. kale
Vain idiootti antaa kuviaan ilmaiseksi tai muutamalla eurolla, haloo.. No kertoohan se kuvaajan taidoista, kun ei arvosta itsekkään omia kuviaan.
6. Mikko
Talous ei ole enää yhtä yksioikoista kuin aikaisemmin. Itse olen ansainnut ilmaiseksi antamillani kuvilla useamman tuhat euroa. Ilmainen tarjonta luo lisää kysyntää. Palkkio voi myös olla muutakin kuin rahaa, esim. iloisia tunteita tai mainetta.
Arvostus on sitten ihan toinen asia.
7. Latelinssi
Olen harrastaja, mutta ne kuvat jotka olen myynyt olen myynyt hyvällä hinnalla, ääliö ei saa olla vaikka ei taidot arvostus olisikaan huippua.
Tämän jutun kommentointi on suljettu.