Koottuja ajatuksia Wikipediasta

Wikipediasta (ja suomeksi) syntyneitä ajatuksia.

Vetovoimasta

Kirjoitin noin vuosi sitten Wikipedian luotettavuudesta perustuen Nature-lehden selvitykseen. Sen jälkeen oma Wikipedian käyttöni on lisääntynyt tasaisesti. Miksi?

Vaikka Wikipedia ei olisikaan yhtä luotettava kuin esim. perinteiset tietosanakirjat, riittää se mainiosti silloin kun on kyse asioista jotka on vain ”mukava tietää” (tosin nämä asiat voivat jäädä mieleen ilman muistoa niiden luotettavuudesta). Tarkempaa tietoa tarvittaessa tiedon voi tarkistaa myös muualta, mikä olisi usein hyvä tapa perinteisempienkin julkaisujen kanssa.

Muuten Wikipedia on (useimpien artikkelien kohdalla) ylivertainen perinteisiin tietosanakirjoihin ja muihin verkkosivustoihinkin verrattuna:

1) Ajantasaisuus

Ajankohtainen faktatieto päivitetään Wikipediaan usein hyvin nopeasti. Perinteiset kirjat tuntuvat Wikipedian rinnalla vanhoilta jo ilmestyttyään. Vaikka nopeus muutaman minuutin mittakaavassa ei olekaan tärkeää, oli mukava huomata että Nobelin rauhanpalkinnon saaja oli päivitetty suomalaiseen Wikipediaan muutamassa minuutissa julkistuksen jälkeen, ennen kuin esim. Helsingin sanomat, CNN tai BBC ehtivät siitä uutisoida.

2) Verkkomaisuus (hyperlinkit)

Wikipediaan jää helposti koukkuun kun alkuperäisen aiheen linkeistä löytyy uutta mielenkiintoista luettavaa. Paperikirjoista ei linkkejä löydy, eikä usein ”virallisilta” verkkosivuiltakaan. Wikipediassa hypertekstin mahdollisuudet on hyödynnetty paremmin kuin (lähes) missään muualla. Tällainen kannustaa varmasti oppimiseen.

3) Esitystapa

Verkossa oleva tieto on keskimäärin hajanaista ja/tai asiaa jo tuntevalle suunnattua, jonka takia selkeän kokonaiskuvan muodostaminen on usein vaikeaa. Esim. tutkijoiden tuottama tieto omasta alastaan on usein opetusmateriaalia: ydinasioita ranskalaisin viivoin esitettynä, olettaen että perusasiat ja termit ovat lukijalla hallussa (esim. Välimeren kasvillisuus 1 ja 2).

Wikipediassa sen sijaan käsiteltävä asia määritellään lyhyesti heti aluksi, ja muutenkin on esitetty selkeästi ja yleistajuisesti tarpeellisine taustatietoineen (esim. Välimeren kasvillisuus). Kun yksittäisten ihmisten ei tarvitse ottaa koko kirjoitustyötä vastuulleen, ei suuresta työmäärästä ja ajanpuutteesta synny ongelmaa kokonaisuudelle.

4) Osallistumismahdollisuus

Ainakin itse opin paremmin jos pääsen kirjoittamaan ja tekemään asioista yhteenvetoja kuin pelkästään lukemalla. Wikipediassa kirjoitus- ja osallistumismahdollisuus on yhdistettynä tietolähteeseen. Henkinen (ja joskus tekninen) kynnys muokkaamiseen on kuitenkin olemassa, varsinkin luetuimpien artikkelien kohdalla.

Asiantuntijoista

Asiantuntijat eivät osallistu kovinkaan paljon Wikipedian rakentamiseen, vaan tieto tulee yleensä innokkailta asianharrastajilta. Miksi? Muutamia mieleen tulleita syitä:

1) Kun tekee jotain asiaa työkseen, ei into riitä siihen enää vapaa-ajalla. Tämän olen huomannut itsekin: niin muutamana keväänä kun sain palkkaa sivutoimisesta lintujen laskemisesta, en käynyt vapaa-ajalla linturetkillä juuri lainkaan.

2) Tutkijoiden menestyminen mitataan yleensä tieteellisten julkaisujen määrällä. Tästä näkökulmasta kirjoittaminen Wikipediaan on turhaa. Vaikka julkaisuluetteloon voisikin lisätä myös yleistajuisia kirjoituksia, tieto Wikipedian kirjoittamiseen osallistumisesta vaikuttaisi siinä silti erikoiselta. Mutta jonkunhan pitäisi tässäkin ottaa ensimmäinen askel. Jospa minä kokeilisin vuodenvaihteessa…

3) Useimmiten tutkijat haluaisivat myös oman nimensä esille kirjoittajaksi (tämä on standardi perinteisissä julkaisuissa). Vaikka kirjoittajien nimet periaatteessa löytyvätkin artikkelin historia-sivulta, ei se useimpien mielestä liene riittävää.

4) Asenne kirjoitusten omistamisesta: joillekin on suuri pala että muut voivat muokata hänen tekemäänsä ja viimeistelemäänsä kirjoitusta.

Arvostuksesta

Verkkobrändien arvostus Suomessa 2006 -tutkimuksessa Wikipedia (ilmeisesti suomenkielinen versio) sijoittui sijalle kahdeksan.

Syinä Wikipedian arvostettavuuteen voivat olla

• Paras omalla alallaan. Wikipedia on hyvä tietolähde kun halutaan ottaa selvää selkeästä käsitteestä. Muut vastaavat sivustot ovat suppeampia ja joskus vielä maksullisia.
• Ilmaisuus ja mainoksettomuus. Tämä on montaa tutkimuksessa menestynyttä sivustoa yhdistävä tekijä.
• Yhteisöllisyys. Wikipedia ei ole suuren organisaation tuottamaa tietoa jota vain tarjottaisiin suurelle yleisölle (kuten monet perinteiset verkkopalvelut ovat), vaan käyttäjiensä muodostama kokonaisuus.
• Hyvä toteutus. Mm. verkkomaisuus ja tiedon selkeä esitystapa (ks. molemmista lisää yllä).

Tietojen mahdollinen epäluotettavuuskaan ei välttämättä ole arvostettavuuden näkökulmasta suuri ongelma: lähdekritiikki on ainakin USA:ssa yllättävän vähäistä.

Tulevaisuudesta

Uusimmassa Yliopisto-lehdessä (13/2006) on parin sivun juttu Wikipediasta. Siinä Tere Vadén uumoilee Wikipedian voittokulkua ja mullistavaa vaikutusta. Hänen mukaansa Wikipedia tulee muuttamaan asiantuntijuutta: kun tieto on kaikkien saatavilla, asiantuntijuus muuttuu tiedon muistamisesta suurten asioiden kokonaishahmotukseksi. Myös luotettavuusongelmat jäävät taakse kun ihmiset alkavat suhtautua tietoon uudella tavalla: tiedon vastaanottaminen muuttuu sen lisäämiseksi, muokkaamiseksi ja kritisoimiseksi.

Vadén pitää Wikipedian tärkeimpänä uutuutena näkökulmien moninaisuutta verrattuna aiempiin tietosanakirjoihin. Kuitenkin hänen ennustaa että nykyinen Wikipedia muotoutuu tieteellisrationaaliseksi ja muita näkökulmia kannattamaan tehdään vaihtoehtoisia Wikipedioita. Tämä kuulostaa loogiselta, esim. Amerikkalainen ”(ääri)kristillinen Wikipedia” luomiskertomuksineen ja muine raamatullisine oppeineen ei kuulosta kaukaa haetulta.