Minua oli pitkään kiinnostanut saada kotiin oma sääasema kertomaan säästä tavallista lämpömittaria tarkemmin. Kaupalliset sääasemat kuitenkin vaativat mittalaitteiden asentamista (mikä voi olla kerrostalossa hankalaa), ovat usein rumia, eikä niitä voi laajentaa uusilla ominaisuuksilla. Pienen pähkäilyn jälkeen päädyin rakentamaan oman sääaseman – tai paremminkin infonäytön. Säätietojen lisäksi se näyttää myös mm. kellon, auringon nousu- ja laskuajat, sekä junien ja bussien aikataulut. Mittalaitteet ovat ammattilaismallia ja asennettu eri korkeuksille 326-metriseen mastoon (Suomen kolmanneksi korkein rakennelma!) Hintaa hankkeelle kertyi vajaa 90 euroa. Tässä kerron miten se toimii.
Infonäyttö kertoo että huipulla tuulee. Oikean reunan säätiedot tulevat mastosta eri korkeuksilta, suuremmalla tekstillä olevat tiedot ovat läheltä maan pintaa. Lisäksi näytetään kello, sadetutkakartta, kaksi revontulikameraa, auringon nousu- ja laskuaika, päivän pituus, keskipäivän hetki, auringon korkeus ja suunta, sekä seuraavien bussien ja junien lähtöajat. Punaisella merkitty juna on myöhässä.
Avointa dataa
Säämittalaitteet eivät toki ole omiani, vaan Ilmatieteen laitoksen. Kaikki sääaseman näyttämät tiedot ovat saatavissa verkosta avoimena datana, ts. niin että kuka tahansa voi hakea ja käyttää niitä ilmaiseksi. Data on saatavana reaaliaikaisena ja koneluettavana, eli sellaisessa muodossa (esim. XML), jota voi helposti käsitellä automaattisesti. Yksi Ilmatieteen laitoksen mittauspisteistä on oman kotini ikkunasta näkyvässä Espoon Latokasken radiomastossa, jossa on lämpötila-, kosteus- ja tuuliantureita kahdeksalla eri korkeudella. Miksi siis pystyttää omia mittareita, kun voi käyttää samaa dataa kuin ammattilaiset? (Saatavilla on myös sääennustedataa, mutta siihen en ole vielä tutustunut.)
Espoon Latokasken radio- ja TV-masto
Muut tiedot ovat saatavilla vastaavalla tavalla avoimena datana. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen pysäkkikohtaiset aikataulut saa HSL:n Reittioppaan rajapinnasta. Junien kulkutiedot asemittain saa VR:n junien kulkutiedot -palvelusta hieman kaivelemalla. Myös sadetutka ja revontulikamerat ovat Ilmatieteen laitoksen. Auringon nousu- ja laskuajat lasketaan suncalcilla.
Infonäyttöä varten data pitää vielä muuttaa järkevän näköiseen muotoon. Tähän tarvitaan vain kohtuullisen yksinkertaista ohjelmakoodia. Omaa infonäyttöäni varten kirjoitin tämän itse – lopputulos on saatavilla Githubissa. Kello on toteutettu valmiin ohjelman avulla. Infonäyttö on käytännössä verkkosivu, jota voi katsella millä tahansa selaimella.
Tarvikkeet
Laitteisto koostuu muutamista melko edullisista tietokonetarvikkeista:
- Raspberry Pi 2, 44,90 € (edullisempikin malli käy)
- HDMI-VGA-adapteri, 22,90 € (ei tarvita, jos näytössä on HDMI-liitin)
- Virtalähde, 10,00 €
- SDHC-muistikortti (8 Gt), 6,90 €
- Verkkokaapeli, 3,90 €
- 15” näyttö + johdot, 0 € (löytyi kaapista, kierrätyskeskuksesta saa vastaavia 20 eurolla)
- Yhteensä 88,60 €
Raspberry Pi on pieni (luottokortin kokoinen), edullinen, äänetön ja vähävirtainen tietokone. Teholtaan se vastannee 1990-luvun lopun pöytätietokoneita: se riittää kevyen Linux-käyttöjärjestelmän ja perusohjelmistojen pyörittämiseen – tässä tapauksessa nettiselaimen. Raspberry Pi:n käyttöönottoon löytyy paljon ohjeita, helpointa on käyttää valmista NOOBS-asennuspakettia ja Raspbian Linuxia. Ainoa hankaluus oli näytönsäästötoimintojen saaminen pois käytöstä. (Infonäyttöä tuskin tulisi käytettyä, jos se pitäisi aina erikseen käynnistää.) Tähän löytyy useita ohjeita, joista tämä toimi Raspbianin uusimmassa versiossa.
Raspberry Pi 2. (Kuva: Howard Lawrence B CC BY-NC-SA)
Laajennusvaraa
Parasta tässä on se, että infonäytön toimintaa ja ulkoasua voi muokata sekä tarjontaa laajentaa mielensä mukaan erilaisella netistä löytyvällä datalla. Esimerkiksi:
- Datan visualisointi väreillä, kaavioilla tms.
- Paikan valinnan mahdollistaminen (kustomoitu versio esim. työpaikalle)
- Sääennusteet
- Sään muutokset kaavioina (esim. lämpötilakäyrä, ilmanpaineen muutossuunta)
- Ilmanlaatu
- Liikennetiedotteet
- Uutisotsikot
- Kuvia tietystä aiheesta esim. Instagramista tai Flickristä
- Luontohavaintoja ja tilastoja Lajitietokeskuksesta
- Päivän sitaatti
- Kelikamerakuvia
- Twitterin trendikkäät hastagit
- Mitä ikinä vain keksit!
Loppukevennykseksi video Latokasken mastosta ja sitä(kin) huoltavien ihmisten työstä: