Mitkä lintulajit suosivat vanhoja metsiä?

Suomalaisten lintujen ekologia tunnetaan jo varsin hyvin, mutta tässä yksi tapa tarkastella mitkä lintulajit suosivat vanhoja metsiä: vertaillaan tarkalla paikkatiedolla kirjattujen lintuatlashavaintojen sijainteja puuston tilavuutta kuvaavaan dataan. Tilavuus (m3/ha) osoittaa hyvin vanhojen runsaspuustoisten ”aarnimetsien” sijainnit. (Sen sijaan puuston iän perusteella on vaikeampi tulkita millainen metsä on: vanhoja puita löytyy esim. tuntureilta, kalliomänniköistä ja avosoilta, joissa puut ovat harvassa ja pieniä.)

Viisi lajia, jotka sijoittuvat keskimäärin runsaspuustoisimpiin metsiin:

1. pikkusieppo 194 m3/ha
2. idänuunilintu 160
3. hippiäinen 145
4. peukaloinen 144
5. sirittäjä 144

Koko aineisto Excel-tiedostona.

Menetelmässä on monta virhelähdettä, joten tulos on lähinnä suuntaa-antava:

1. Mukana ovat havainnot, joiden paikka on merkitty 100 metrin tarkkuudella tai tarkemmin, sekä havainnot, jotka on merkitty kartalle pisteenä ilman tietoa tarkkuudesta. Mukana on varmasti myös paljon havaintoja, joiden todellinen tarkkuus on enemmän kuin 100 metriä.
2. Puuston tilavuusdata on pienipiirteistä, joten jo 20 metrin siirtymä voi merkitä suurta muutosta tilavuusarvossa. Datassa ei ole huomioitu kaikkia metsiä, esim. pienillä taajamien metsälaikuilla tilavuus on nolla.
3. Havaintoja on vain 31.620 kpl, mikä ei liene riittävä tilastolliselle merkitsevyydelle useimmille lajeille.
4. Havainnot eivät ole jakautuneet tasaisesti, vaan keskittyneet sinne, mistä lintuharrastajat kirjaavat havaintoja. Myös tallennustapa vaikuttaa: Tiira-järjestelmän havainnot eivät ole tässä mukana, koska ne eivät ole saatavana tarkkana avoimena datana.
5. Mukana ovat mahdolliset, todennäköiset ja varmat pesinnät. Etenkin laulavat linnut (mahdollinen-todennäköinen) voivat liikkua laajalla alueella, ja pysähtyä laulamaan myös muuttomatkan varrella.

Menetelmä

Taulukon voi tehdä Lajitietokeskuksen ja Luken avoimesta datasta ilmaisella QGIS-paikkatietosovelluksella näin:

• Lataa lintuhavainnot Laji.fi-portaalista geopackage-muodossa pistegeometriana ja EUREF-koordinaatistossa tai käytä valmista tiedostolatausta (linkki alla).
• Lataa puuston tilavuusdata Luken palvelusta (linkki alla) ja pura kaikki zip-tiedostot
• Luo uusi projekti QGIS:ssa.
• Aseta koordinaattijärjestelmäksi EPSG:3067.
• Tuo lintuhavainnot vektoritasona QGIS:iin.
• Tuo puuston tilavuus rasteritasoina QGIS:iin.
  • Yhdistä rasterit yhdeksi koko suomen kattavaksi tasoksi.
  • Anna tasolle nimi ”metsän_tilavuus”.
  • Muunna virheellinen arvo ”32766” nollaksi käyttämällä raster calculator:ia ja kaavaa (”metsän_tilavuus” != 32766) * ”metsän_tilavuus”.
  • Pehmennä arvoja Processing toolbox > Gaussian -työkalulla. Tämä voi kestää muutaman tunnin. Käytin arvoja:
    • Standard deviation: 75
    • Kernel type: Circle
    • Radius: 4
• Laske tilavuusarvo jokaiselle lintuhavainnolle Processing toolbox > Sample raster values -työkalulla.
• Laske tilavuusarvot jokaiselle lintulajille Processing toolbox > Statistics by categories -työkalulla.
• Tallenna tulos Excel-tiedostoksi Export-toiminnolla.

Aineistolähteet

Lintuhavainnot: Suomen Lajitietokeskus/FinBIF. http://tun.fi/HBF.71330 (haettu 2.2.2023). Creative Commons Nimeä 4.0 kansainvälinen, pl. iNaturalistin havainnot, joiden lisenssi vaihtelee.

Puuston tilavuus: © Luonnonvarakeskus, 2021, Monilähteisen valtakunnan metsien inventoinnin (MVMI) kartta-aineisto 2019. Tilavuus, puusto yhteensä 2019 (m3/ha). http://kartta.luke.fi/ Creative Commons Nimeä 4.0 kansainvälinen