Teknisiä käyttöohjeita kuulee usein kutsuttavan liian vaikeaselkoisiksi. Ohjeita vaaditaan kirjoitettavaksi sellaisella kielellä ja termeillä, joita ”tavallinen ihminen” ymmärtää. Kun järjestelmän (esim. verkkopalvelun) käyttäjäkunta on ei-teknisesti suuntautuneita ihmisiä, on selvää että ohjeet on kirjoitettava heidän näkökulmastaan. Sama pätee myös keskusteluun teknisistä aiheista. Mutta tämä ei ole ihan yksinkertaista. Olen useamman vuoden yrittänyt ohjeita kirjoittaessani ajatella niitä […]
Web
Mikä saa verkkopalvelun onnistumaan?
Soveltaen tehty lyhennelmä artikkelista What makes a website successful? It might not be what you expect!. Paranna todellinen ongelma, älä vain oireita. Oireet: hankala käyttöliittymä, huonoa koodia. Ongelma: tekijät eivät tiedä miksi verkkopalvelua tehdään. Tavoitteet Miksi palvelu on olemassa? Määrittele tavoitteet selkeästi. Kun tavoitteet ovat tiedossa, voi tärkeitä päätöksiä tehdä helpommin ja mikromanagerointi vähenee. Selkeät […]
Näin teet täydellisen nettisivuston
Kolme yksinkertaista ohjetta, joita noudattamalla voit tehdä täydellisen nettisivuston, josta kenelläkään ei ole moittimista: Laita kaikki tieto nettiin Laita kaikki netissä oleva tieto etusivulle Tee etusivusta niin lyhyt, että se näkyy kokonaan ilman vierittämistä.
Luontoretki 2.0
Tietotekniikka muuttaa luontoretkeilyä. Ei ehkä leppoisaa sunnuntairetkeilyä, mutta aktiivista ”tutkimusmatkailua” ja harvinaisuuksien metsästämistä. Kymmenen vuotta sitten tärkeää olivat puhelinluettelojen kartat, havaintolomakkeet ja kavereilta kuullut uusimmat havainnot. Nykyään uusinta tekniikkaa hyödyntävä luontoretki voisi mennä vaikka näin: Lintuharrastajien sähköpostilistalla (tai foorumilla) keskustellaan koskikaroista ja ajankohtaisista karahavainnoista. Tästä syttyy kipinä lähteä kartoittamaan missä koskikaroja juuri nyt onkaan. […]
Toimii, ei toimi
Julkishallinnon tietojärjestelmien vaikeakäyttöisyydestä kuulee usein puhuttavan. Sähköinen laskujen hallintajärjestelmä Rondo tuotti viime viikolla tämännäköisiä ikkunoita: Siis onko viesti lähtenyt vai ei? Järjestelmä jaksoi kyllä muistuttaa hoidettavista laskuista (joita pääsi käsittelemään vasta eräpäivän jälkeen), mutta ei sitten suostunut välittämään niitä eteenpäin. Tukisivuistakaan ei ollut paljon apua: Eräs tietotekniikkakonsultti epäili että julkishallinnon tietojärjestelmien jatkuvat ongelmat johtuvat siitä, […]
Crowdsourcing on ympäristöalalla vanha juttu
Crowdsourcing (yleisöosallisuus), eli erilaisten työtehtävien ulkoistaminen suurelle joukolle ihmisiä on yksi viime aikojen trenditermeistä. Eliölajien seurannassa tässä ei kuitenkaan ole mitään uutta, paitsi nimi. Tieto Suomen eliölajien esiintymisestä on pitkään perustunut pääsosin vapaaehtoisten harrastajien keräämille aineistoille. Suomi on ollut näissä asioissa etujoukossa, esim. valtakunnalliset talvilintulaskennat alkoivat jo 1950-luvulla. Nyt luonnonsuojelun tuottavuushankkeen työryhmät laskivat kuinka merkittävää […]
Zoterolla verkkoviitteet talteen
Tavallisten suosikkien hallinta selaimessa tuntuu usein hanakalalta, mutta vielä työläämpää on hallita tieteellisiä lähdeviitteitä. Niistä kun pitäisi tallentaa otsikon ja osoitteen lisäksi myös tekijän nimi ja lukupäivämäärä, mielellään myös koko sisältö siltä varalta että alkuperäinen katoaa verkosta. Avuksi tässä tulee Zotero, Firefoxin lisäpalikka, jolla voi tallettaa viitteitä yhdellä ja kokonaisia sivuja muutamalla klikkauksella. Zotero osaa […]
Verkkosivuston julkaiseminen – pikku juttu?
Europeana-portaalin ei niin hyvin päättyneestä julkistuksesta lukiessani aloin miettimään että joko olen aivan liian rutinoitunut verkkosivustojen julkaisija, tai muut julkaisijat ottavat sivustonsa liian vakavasti. Töissä keskusmuseossa on viime vuosina julkaistu useampi uusi pienehkö verkkosivusto vuodessa (uusimpana evoluutio.fi, mutta vasta epävirallisesti Googlea houkuttelemaan). Sisältöä ja tarkoitusta on mietitty, hakukoneoptimointiin on kiinnitetty huomiota, blogeihin kirjoitettu, linkkejä tehty, […]
Lintuja ääniarkistossa
YLE avaa tehostearkistoaan epäkaupalliseen käyttöön. Jos ei tuota itse video/äänijuttuja, miten näitä voisi hyödyntää? Mieleen tuli ensin linnunlaulumaisemien käytön opetuksessa. Kuinka monta lajia tunnistat tästä äänimaisemasta (mp3)? Mukana on ainakin 9 lajia: peippo, pajulintu, rantasipi, teeri, lehtokerttu, kultarinta, satakieli, punakylkirastas ja harmaasieppo, ehkä myös fasaani. Luonnossa äänet on helpompi erotella toisistaan kun voi keskittyä kerrallaan […]
Tieteen popularisointi verkossa: kuka ja miten?
Tämä artikkeli ilmeistyi myös Luonnon Tutkija -lehdessä 5/2008. Kommentointi sivun lopussa. Verkkoa käytetään yhä enemmän tietolähteenä kaikilla elämän aloilla. Asiantuntijoiden tarjoaman yleistajuisen tieteellisen tiedon tarjonta ei kuitenkaan näytä kasvaneen samassa suhteessa. Sen sijaan Wikipedian merkitys kasvaa. Mitä biologian popularisoijien tulisi tehdä? Tiedonhaku siirtyy yhä enemmän verkkoon. Tiedebarometri 2007 (Kiljunen 2007) kertoo että Internet ja tietoverkot […]