Eduskuntarajapinnan jälkivaikutuksia

Eduskuntarajapinnan kehitys lähti liikkeelle kokeiluna, herätti innostusta muissa ja sitten taas minussa, ja päätyi lopulta Apps4Finland -kisan indie-sarjan voittajaksi. Jesh! Tämä ei toivottavasti kuitenkaan ole huipennus, vaan parhaimmillaan rajapinta voisi olla yhtenä osana mukana tuomassa demokratiaa lähemmäksi nykypäivää. Apps4Finlandin ja nettikansa-tapahtuman ansiosta ryhmä demokratiasta ja tekniikasta kiinnostuneita löysi toisensa ja on jo muutamaan kertaan kokoontunut […]

Lue lisää »

Valkoselkätikasta, arvoista ja Suomesta

Tarvitseeko valkoselkätikkoja suojella Suomessa, kun samaa lajia esiintyy myös Venäjällä? Tarvitseeko suomalaista kulttuuria tukea, kun melkein samanlaista on Virossa? Tarvitaanko Suomessa jääkiekkoa, kun kiekkoilijoita on myös Ruotsissa? Onko tärkeää että Nokialla menee hyvin, onhan meillä Apple?

Lue lisää »

Tieteen popularisointi verkossa: kuka ja miten?

Tämä artikkeli ilmeistyi myös Luonnon Tutkija -lehdessä 5/2008. Kommentointi sivun lopussa. Verkkoa käytetään yhä enemmän tietolähteenä kaikilla elämän aloilla. Asiantuntijoiden tarjoaman yleistajuisen tieteellisen tiedon tarjonta ei kuitenkaan näytä kasvaneen samassa suhteessa. Sen sijaan Wikipedian merkitys kasvaa. Mitä biologian popularisoijien tulisi tehdä? Tiedonhaku siirtyy yhä enemmän verkkoon. Tiedebarometri 2007 (Kiljunen 2007) kertoo että Internet ja tietoverkot […]

Lue lisää »

Google.fi, miten voin auttaa?

Esimerkki Googlen vallasta monenlaisessa tiedonhaussa: Koska Luonnontieteellisen keskusmuseon tiedot näkyvät ensimmäisenä Google-haulla ”helsingin yliopisto”, tulee museoon puheluja ihmisiltä, jotka luulevat soittavansa yliopiston keskukseen. Tässä näkyy myös että kiireessä ei lueta mitä sivulla oikeasti lukee (vrt. Radio Aalto), vaan oletetaan automaattisesti että ensimmäinen sopivalta näyttävä asia on se mitä etsittiin. Ja kyllähän Google tietää? (Joku Googlea […]

Lue lisää »

Beijing not so live

Kisojen netti-tv-lähtykset Eurovision sivuilla näkyvät vain Microsoftin tuotteilla. Huhujen mukaan tv-lähetyksiä voi seurata vain Sony-merkkisillä televisioilla ja stadionin penkeillä istua vain sopivassa vaatetuksessa (Niken kengät ja Levi’s -housut, ei kuitenkaan siniset).

Lue lisää »

biomi.org: virallisesti pätevä?

Torstaina ITK-konferenssissa sain tällaisen paperin: Perusteluita palkinnolle (nähtävillä toistaiseksi myös OPM:n etusivulla ja Virtuaaliyliopiston uutisessa): Opetusministeriö halusi palkita yksittäisen henkilön tuottaman erinomaisen kokonaisuuden, jossa on taitavasti käytetty hyväksi tietoverkkojen mahdollisuuksia. Blogia on käytetty mielekkäästi pedagogisen materiaalin alustana. Ammattimaisesti toteutetun, laaja-alaisen sivuston sisällöt ovat niin yleistajuisia, että niitä on mahdollista hyödyntää yläkoulun ja erityisesti lukion biologian […]

Lue lisää »

Verkossa kymmenen vuotta

Tässä kuussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun julkaisin ensimmäiset verkkosivuni. Nettiyhteys tuli kotiin marraskuun alussa 1997, ja muutaman viikon kuluttua ensimmäinen sivusto oli toiminnassa. Sisältöä ei silloin juuri ollut, pääasia oli kokeilla julkaisemista. Siitä se sitten lähti, uraputki(?) urkenevi… Sivusto on vuosien varrella ollut yhdessä ja toisessa eri osoitteessa. biomi.org:in varasin syksyllä 2002 (linkit […]

Lue lisää »

Crowdsourcing luonnon monimuotoisuuden seurannassa

Crowdsourcing (joukkoistaminen?) tarkoittaa toimintatapaa, jossa työtä ulkoistetaan suurelle yleisölle. Silmiini osui Sami Salmenkiven juttu crowdsourcingin muodoista, mikä herätti huomaamaan että biologiassa tätä on käytetty jo pitkään. Suurin osa luonnonseurantaprojekteista nimittäin perustuu vapaaehtoisten harrastajien työpanokselle: harrastajat tuottavat tietoa tutkijoiden pureksittavaksi (listan muoto 2, ”yleisö tekee”). Seurannat ovat osa mm. Luonnontieteellisen keskusmuseon perustoimintaa. Museo saa rahoitusta seurantojen […]

Lue lisää »

Miten muistaa?

Donald A. Norman luokittelee kirjassaan The Design of Everyday Life asiat kolmeen ryhmään sen mukaan, miten ihmiset voivat pitää niitä pitkäkestoisessa muistissaan: 1) Mielivaltaiset asiat. Nämä täytyy vain opetella ulkoa, sillä ne eivät ole loogisia eivätkä ymmärrettäviä. Esim. aakkoset tai Suomen suurimmat joet. Näitä on vaikea muistaa, joten ihmisiä ei pitäisi pakottaa opettelemaan tai käyttämään […]

Lue lisää »

Linné-seminaarissa sanottua

Tänä vuonna tuli kuluneeksi 300 vuotta biologi Carl von Linnén syntymästä. Juhlavuoden kunniaksi Luonnontieteellinen keskusmuseo järjesti eilen seminaarin Linnéstä ja taksonomiasta. Esitelmien aiheet vaihtelivat käytännön taksonomisesta tutkimuksesta maailmanlaajuisiin tulevaisuudenvisioihin mm. avoimesta tieteestä ja tietojen yhteiskäytöstä. Katso muistiinpanot esitelmistä.

Lue lisää »