Viime yönä ulkona satoi jääkiteitä (jääkidesade, jääsumu, timanttipöly, pakkasusva, ks. termistöä Ursan blogissa). Tuloksena oli hienoja keinovalopilareita. Ne syntyvät kun katuvalojen valo heijastuu ilmassa leijuvista jääkiteistä. Ilmiö on kuulemma melko tavallinen, mutta näin selviä pilareita en ole aiemmin nähnyt. Ilmiön voimakkuus vaihteli jatkuvasti, muutama minuutti ao. kuvien ottamisen jälkeen pilarien pituus oli lyhentynyt puoleen. (suurempi […]
Meneillään
Lintujen tunnistaminen taivaalta automaattisesti
Suomen Lintuatlas
Lintuäänien analysointi tekoälyllä
iNaturalistin havaintojen kopiointi Lajitietokeskukseen
Oma sääasema 326-metrisellä mastolla
Ilmanlaaturajapinta
Mikä lintu? YLE:n tehosteäänet käytössä
Kokosin nyt YLE:n Tehostosta (ks. aiempi juttu) lintuäänimaisemia yhteen ja helposti kuunneltaviksi. Näitä voisi käyttää vaikka lintujen äänien opiskelussa ja määrityskisoissa, tai vaikka tuomaan kesäisiä tunnelmia talven keskelle. Mukana on lajiluettelot eri tiedostoissa olevista äänistä. Lintumäärityskisoja tuli aikaisemmin järjestettyä kavereiden kanssa säännöllisesti, mutta ääniä niissä oli mukana harvemmin. Kuvia kun on saatavilla paljon helpoimmin.
Crowdsourcing on ympäristöalalla vanha juttu
Crowdsourcing (yleisöosallisuus), eli erilaisten työtehtävien ulkoistaminen suurelle joukolle ihmisiä on yksi viime aikojen trenditermeistä. Eliölajien seurannassa tässä ei kuitenkaan ole mitään uutta, paitsi nimi. Tieto Suomen eliölajien esiintymisestä on pitkään perustunut pääsosin vapaaehtoisten harrastajien keräämille aineistoille. Suomi on ollut näissä asioissa etujoukossa, esim. valtakunnalliset talvilintulaskennat alkoivat jo 1950-luvulla. Nyt luonnonsuojelun tuottavuushankkeen työryhmät laskivat kuinka merkittävää […]
Zoterolla verkkoviitteet talteen
Tavallisten suosikkien hallinta selaimessa tuntuu usein hanakalalta, mutta vielä työläämpää on hallita tieteellisiä lähdeviitteitä. Niistä kun pitäisi tallentaa otsikon ja osoitteen lisäksi myös tekijän nimi ja lukupäivämäärä, mielellään myös koko sisältö siltä varalta että alkuperäinen katoaa verkosta. Avuksi tässä tulee Zotero, Firefoxin lisäpalikka, jolla voi tallettaa viitteitä yhdellä ja kokonaisia sivuja muutamalla klikkauksella. Zotero osaa […]
Uutta kybertaksonomiassa
”Kybertaksonomia” on taksonomisen tutkimuksen tekemistä käyttäen apuna uutta (verkko)tekniikkaa ja biodiversiteetti-informatiikka luonnon monimuotoisuuden tutkimista laskennallisin menetelmin. Kävin joulukuun alussa seminaarissa, jossa esiteltiin alan uusia tuulia ja työkaluja. Tässä minitiivistelmät osasta esityksiä. (Varsinaiset tiivistelmät seminaarin sivuilla.) Why aren’t we there yet? The failures of biodiversity informatics, Roderic D. M. Page Biodiversiteetti-informatiikka ei ole täyttänyt lupauksiaan. Datan […]
Verkkosivuston julkaiseminen – pikku juttu?
Europeana-portaalin ei niin hyvin päättyneestä julkistuksesta lukiessani aloin miettimään että joko olen aivan liian rutinoitunut verkkosivustojen julkaisija, tai muut julkaisijat ottavat sivustonsa liian vakavasti. Töissä keskusmuseossa on viime vuosina julkaistu useampi uusi pienehkö verkkosivusto vuodessa (uusimpana evoluutio.fi, mutta vasta epävirallisesti Googlea houkuttelemaan). Sisältöä ja tarkoitusta on mietitty, hakukoneoptimointiin on kiinnitetty huomiota, blogeihin kirjoitettu, linkkejä tehty, […]
Lintuja ääniarkistossa
YLE avaa tehostearkistoaan epäkaupalliseen käyttöön. Jos ei tuota itse video/äänijuttuja, miten näitä voisi hyödyntää? Mieleen tuli ensin linnunlaulumaisemien käytön opetuksessa. Kuinka monta lajia tunnistat tästä äänimaisemasta (mp3)? Mukana on ainakin 9 lajia: peippo, pajulintu, rantasipi, teeri, lehtokerttu, kultarinta, satakieli, punakylkirastas ja harmaasieppo, ehkä myös fasaani. Luonnossa äänet on helpompi erotella toisistaan kun voi keskittyä kerrallaan […]
Tieteen popularisointi verkossa: kuka ja miten?
Tämä artikkeli ilmeistyi myös Luonnon Tutkija -lehdessä 5/2008. Kommentointi sivun lopussa. Verkkoa käytetään yhä enemmän tietolähteenä kaikilla elämän aloilla. Asiantuntijoiden tarjoaman yleistajuisen tieteellisen tiedon tarjonta ei kuitenkaan näytä kasvaneen samassa suhteessa. Sen sijaan Wikipedian merkitys kasvaa. Mitä biologian popularisoijien tulisi tehdä? Tiedonhaku siirtyy yhä enemmän verkkoon. Tiedebarometri 2007 (Kiljunen 2007) kertoo että Internet ja tietoverkot […]
Google.fi, miten voin auttaa?
Esimerkki Googlen vallasta monenlaisessa tiedonhaussa: Koska Luonnontieteellisen keskusmuseon tiedot näkyvät ensimmäisenä Google-haulla ”helsingin yliopisto”, tulee museoon puheluja ihmisiltä, jotka luulevat soittavansa yliopiston keskukseen. Tässä näkyy myös että kiireessä ei lueta mitä sivulla oikeasti lukee (vrt. Radio Aalto), vaan oletetaan automaattisesti että ensimmäinen sopivalta näyttävä asia on se mitä etsittiin. Ja kyllähän Google tietää? (Joku Googlea […]
Tiedonhakutapoja
Tietoa voi etsiä ainakin kahdesta lähtökohdasta: miettimällä mistä tieto voisi löytyä mitä tietoa tarvitsee ja miten sitä voi kuvailla Aikaisemmin ensimmäinen näistä oli se perushakutapa. Ongelmana oli saada selville mistä tiedon voisi löytää: virastosta, kirjastosta, kaverilta… Sitten piti käydä noutamassa tai kysymässä tieto ko. paikasta. Nykyään kun ensimmäinen tiedonhakupaikka on usein verkko, ei enää olekaan […]
